Oppiminen, opettaja, oppilas
Itsensä opettaminen tuli mieleen niin, että voi olla aika merkittävä juttu. Kasvua ja oppimista tapahtuu, kun saattaa itseään tilanteisiin, joissa vaaditaan jotain uutta.
Opettaminen nähdään yleensä roolina. Jos opettaa itseään, sekin nähdään roolina, muille. Näin luo katsetta ja tulkintaa perinne.
Oppiminen on läpikäymistä, harjoittelua. Kun oppimiseen liittyy sanallinen puoli, niin tämä on tosiaan sitä opettaja-osuutta. Tekeminen, kotiläksyt, harkat ovat oppilaan osuus.
Paras opettaja muillekin samalla voi olla itsensä opettaja, ja opettajaryhmä, joka opettaa itseään.
Jos käytännössä osaisi tehdä havaintoja opetustilanteista, niin mitähän ovat tarkemmin ottaen luonteeltaan? Asia voi olla aika vaikeasti mitattavissa. Tai ehkä helpostikin, jos vain tietää jotain indikaattoreita, eri tapoihin liittyen.
Opettaminen nähdään yleensä roolina. Jos opettaa itseään, sekin nähdään roolina, muille. Näin luo katsetta ja tulkintaa perinne.
Oppiminen on läpikäymistä, harjoittelua. Kun oppimiseen liittyy sanallinen puoli, niin tämä on tosiaan sitä opettaja-osuutta. Tekeminen, kotiläksyt, harkat ovat oppilaan osuus.
Paras opettaja muillekin samalla voi olla itsensä opettaja, ja opettajaryhmä, joka opettaa itseään.
Jos käytännössä osaisi tehdä havaintoja opetustilanteista, niin mitähän ovat tarkemmin ottaen luonteeltaan? Asia voi olla aika vaikeasti mitattavissa. Tai ehkä helpostikin, jos vain tietää jotain indikaattoreita, eri tapoihin liittyen.
Vähän pätkii. Piti oikeastaan kirjoittaa eräästä yksittäisestä havainnosta, tai arvelusta. Väsy painaa, kun yksipuolista päivää takana, flunssaisena, eikä ole osannut saattaa enempää hereille keinoilla, joita tähän tilanteeseen voi vielä liittyä.
VastaaPoistaAddiktiot ja riippuvuudet taitavat olla helposti yhteydessä kurinalaisuuteen. Ihminen, joka vaatii itseltään paljon, voi aiheuttaa itselleen monenlaista kuormitusta. Rajoja ylittyy.
Kun rikkominen aiheuttaa aina jotain vajetta, on sitä haettava ennenpitkää jostakin muualta. Ajastaan syntyy jokin kompensaatio, tukeutuminen johonkin tarjollaolevaan nojaan. Addiktion voi nähdä pysyvämpänä nojana, oli rakentuma millainen nyt ylipäätään voi olla, tietyn nojan kanssa.
Kun jotain toimittaa itseään rikkoen, voi nopeuttaa asioita, hetkellisesti, ja usein hyvin selkeällä tavalla. Tästä syntyy mitattavuutta, sekä tuntumaa tekemiseen. Rikkomisessa, ja resurssien törsäämisestä, on eittämättä etupuolensakin, jota ei kannata jättää mainitsematta.
Ankaran suhteen voi kehittää myös addiktioon. Silloin ankaruus boostaa addiktiota, mikä on teoreettisesti tämän viestin arvelu. Addiktioista kun kuulee puhetta, niin tiukka suhde addiktioon voi tosiaan viedä syvemmälle. Ehdottomuutta voi silti saavuttaa, ja se voi olla tavoite, tosin muuten kuin kurinalaisesti, jos ajattelee kuivillepääsyä, pitempää aikaväliä ajatellen.