Vapaus

Asiataide on vapautta asioissa, mitä tulee asioiden käsittelyyn. Yleensä tärkeämpiä teemoja ei ajatella taiteena, vaan käsitteistö on erilaista. Voi olla vaikka sanaviittauksia kuten: vaihtoehto, skenaario, ennuste, hypoteesi, ...

Vaihtoehtoista ilmenee, kun asioista ei tiedetä paljoa, tai halutaan ohittaa se tieto, joka on olemassa. Olemassaolevan ohittaminenkin voi olla väärin sanottu, sillä olemassaolevaan voidaan nojata erityisen paljon, mutta ei joka hetkessä.

Olemassaolevasta ei vaihtoehtoja hakiessa ehkä missään nimessä haluta luopua. Sillä on paikkansa. Olemassaoleva voi olla myös keskeinen juttu vaihtoehtoisessa, jota ilman vaihtoehtoinen ei olisi mahdollista, tai jota vaihtoehtoprosessit tarvitsevat suoraan.

Taitaa olla niin, että vain taiteen alueella voi olla vapautta, ja vapaus on taiteellisen toiminnan merkki. Vapaus on aina extremeä, oli vapaudensuuntaisuus luokiteltuna miten olikin. Se voi poiketa paitsi yleisistä odotuksista, myös luonnon kestävästä kulusta, tosin vain jonkin aikaa, molemmista.

Vapaus on irtiottoa, ja irtiottoa voi ilmetä sidoksellisiin, eli luonnon kestävään ja soljuvaan kulkuun, tai siihen kulkuun, joka on irrallisempaa isommasta yhteydestä, mutta kuitenkin merkityksellistä, vähäisempänäkin ajanjaksona ilmetessä.

Vapauteen liittyy omat lainalaisuudet, joita ei voi sivuuttaa. Kestävyys on ainoa juttu olemassa. Jotta tätä voi ilmetä, ei-kestävällä, ilmenee aina hierrettä, joka johtaa tarkistuksiin.

Taidexx on suuntatarkistus. Miten pitkällinen, miten lomittuva muussa kulussa, ... millainen osa muuta, niin vaikea sanoa.

Raamattu puhuu, että ihmisen jumalan kaltaisuudesta, jotenkin. Näin muotoillen voisi olla Raamatun kertoman kannalla. Ei ole muuta kuin senkaltaisuus, joka on mahdollista, joten suunta on tässä mielessä melko yksipuolisesti annettu.