Juhasamy

Holokaustin muistopäivä meni. Usariin piti kirjoittaa jotain käsitystä, tuosta aiheesta, josta taas mahdollisuutta olisi ollut, vähän toisella tapaa kirjoitella. No, erään blogistin kommenttiosioon heitin jotain, kun käsiteltiin sitä, miksi holokausti syntyi. Menin sanomaan, että kyseessä on sivistys/kehitys, ja selkeä sellainen, nykyaikaan liittyen, kuten usein korostetaan, aikalaishyväisesti. Sivistys kun vielä yleensä ihan noin, assosioidu ongelmaksi, eikä holokaustin syyksi, niin täsmensin, että eräs sen merkittävä piirre on potentiaali, jolloin päästäisiin eräällä tavalla kertomaan ongelman perustavammista syistä, tai tapahtumapohjasta. Potentiaali ja sen paketti, näin isona kuin mitä p-pallosta saadaan Maapallolle, on tosiaan se, mikä jakaa ihmiset, suhteessa tähän, kun nyt sattuvat tarvitsemaan jotain siivua siitä, tai ilman siivusellaista, ei oikein saa sitä, mitä syytä saada. Joten siinä se. Ongelmaa ei olisi mikään ideologia ratkaissut, ja ongema ilmenisi, miten tekeekin. Hyv

Korona on selkeästi nostanut tarvetta tarkastella erilaista toimintaa, ja sen tuottamaa hyötyä, mikäli toiminassa on selkeä hyötytavoite. Osa toiminnasta ei suoranaisesti pyri hyötyyn, vaikka tällaisen toiminnan rakentaminen, voisi lähteä suorasta hyödyn tavoitteesta. Tehokkuus tässä mielessä on hyvä tarkastelun kohde, koska siinä kun tehokkuudesta poiketaan, tuotetaan ehkä haittaa, samassa suhteessa. Ihmisen maailmassa, energian käyttö aikayksikkö kohden, on melko huono mittari, useimmissa yhteyksissä. Teho tolkullisena, on enemmän hyötysuhteeseen viittaavaa. Miten paljon vaivaa, ja resursseja kohdennetaan, jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Kun hyötyä ei suorasti voi ajatella, eikä selkeää hyötytavoitetta, voi painavasti mukaanotettu hyödyn arviointi, toimena ja käytäntönä, johtaa ongelmiin. Jotta hyödyn mitattavuus olisi mahdollista, tulee arvioida mitattavissa olevia tekijöitä. Siinä missä mittausta varten on tehtävä karsintaa, vaikuttavista tekijöistä, täsmentyy mittauksen luotett