Mitattavuudesta

Korona on selkeästi nostanut tarvetta tarkastella erilaista toimintaa, ja sen tuottamaa hyötyä, mikäli toiminassa on selkeä hyötytavoite.

Osa toiminnasta ei suoranaisesti pyri hyötyyn, vaikka tällaisen toiminnan rakentaminen, voisi lähteä suorasta hyödyn tavoitteesta.

Tehokkuus tässä mielessä on hyvä tarkastelun kohde, koska siinä kun tehokkuudesta poiketaan, tuotetaan ehkä haittaa, samassa suhteessa.

Ihmisen maailmassa, energian käyttö aikayksikkö kohden, on melko huono mittari, useimmissa yhteyksissä. Teho tolkullisena, on enemmän hyötysuhteeseen viittaavaa. Miten paljon vaivaa, ja resursseja kohdennetaan, jonkin tavoitteen saavuttamiseksi.

Kun hyötyä ei suorasti voi ajatella, eikä selkeää hyötytavoitetta, voi painavasti mukaanotettu hyödyn arviointi, toimena ja käytäntönä, johtaa ongelmiin.

Jotta hyödyn mitattavuus olisi mahdollista, tulee arvioida mitattavissa olevia tekijöitä.

Siinä missä mittausta varten on tehtävä karsintaa, vaikuttavista tekijöistä, täsmentyy mittauksen luotettavuus, ja toisaalta vähenee se, minkä verran mittauksen tulokseen voi luottaa.