Flinkkilän matkassa

Flinkkilän vieraina luovien alojen nomadi Virpi Koskela ja miljoonabisnestä johtava Mariina Hallikainen.

Pitkästä aikaa tavallista jutustelua seurailtu, noin tunti. Tastulan haastatteluista aina pitänyt, vähän enemmän kuin Flinkkilän. Eroa on, tai voi kokea, tosin nämä menevät miten menevät, seuraajilla.

Jotain eroa olisi tällä kertaa haastateltavissakin, tosin ei verrattavissa haastattelijaparivaljakkoon, joista edellä.

Hallikaisen kokonaisuus meni omille linjoille. Koskelan näin enemmän tuloshakuisuuden vinkkelistä, vaikka tuloshakuisuus oli pehmeää, kuten nykyään tähän pyritään.

Hallikainen on minusta persoonatyyppinä taiteilija ja syventyjä. Jos ulkopuolisena ihmisiä arvioi, ihan suoraan näin näkemältä.

Pelintekijät ovat myös intohimoisia. Vähän kuin Hallikainen lähti vaistomaisesti ymmärtämään. Sivusta voi nähdä sen uupumustilanteen, joka vetää irrallisempia luonnonkappaleita. Voidaan tarvita sivustakatsojan vahvuutta muituttaa siitä, mikä ovat nykyiset toiminnan reunaehdot.

Täytyy sanoa, että tuossa avautuu paljon nykyisistä arvoista, ja toiminnan tavoitteista.

Nomadi-sanaa en tajua, että mitä merkkaa. Jotain henkisempää mielikuvaa jää.